Kysymyksiä?
Missä normaalisti hypätään?
Tampereen laskuvarjokerhon pääasiallisina hyppypaikkoina toimivat Jämin sekä Tampere-Pirkkalan lentokentät. Hyppäämme satunnaisesti myös näytöslaskuvarjohyppyjä kaupunkialueella sekä eri puolella Pirkanmaata.
En omista autoa. Miten pääsen Jämille kätevästi?
Kerho omistaa pakettiauton, jonka kyydissä kulkevat niin oppilasvarusteet kuin ihmisetkin Tampereen ja Jämin välillä. Kerhon auto starttaa Härmälästä yleensä perjantaina iltapäivällä ja palaa sunnuntaina hyppytoiminnan päätyttyä. Jämille pääsee myös melko kätevästi bussilla tai kimppakyydeillä.
Onko alkeiskurssien ilmoittautuminen sitova?
Alkeiskurssien ilmoittautuminen ei ole sitova poislukien ryhmä- ja varusmieskurssit. Alkeiskursseilla ensimmäisen tunnin jälkeen voi päättää haluaako jatkaa kurssilla, mutta kaikille tunneille tulee kuitenkin osallistua. Kurssimaksua ei siis tarvitse maksaa etukäteen, vaan sen voi hoitaa kurssin aikana.
Onko ensimmäinen laskuvarjohyppy aina tandemhyppy?
Ei. Alkeiskurssin jälkeen ensimmäinen laskuvarjohyppy hypätään itsenäisesti. Pakkolaukaisukurssin suorittaneella oppilaalla hyppymestari huolehtii varjon aukeamisesta lentokoneesta käsin. Ensimmäisillä laskuvarjohypyillä on mukana kypärään kiinnitetty radio, johon maahenkilö voi tarvittaessa antaa ohjeita varjon ohjailuun. Alkeiskurssi antaa tarvittavat tiedot ja taidot ensimmäisten laskuvarjohyppyjen suorittamiseksi.
Kuinka korkealta hypätään ja kauanko varjon varassa leijaillaan?
TamLK:ssa hyppykorkeus on normaalisti 1000m-3000m. Itsenäisten hyppääjien avauskorkeus on noin 900m-1000m ja varjon varassa leijaillaan 3-5 minuuttia. Oppilailla avauskorkeus on 1100m-1500m ja varjon varassa ollaan 5-7 minuuttia. Tandemoppilaat hyppäävät tandemhyppymestarin kanssa 3000m korkeudesta ja ehtivät olla vapaapudotuksessa noin 35 sekuntia ennen varjon avaamista.
Onko hyppääminen kallis harrastus?
Hyppäämään pääsee kohtuullisen pienellä rahallisella panostuksella verrattuna moniin muihin harrastuksiin. Omia varusteita ei tarvitse alussa hankkia, joten rahaa kuluu kurssin jälkeen vain laskuvarjohyppyihin. Katso hinnat.
Onko oppilaana mahdollista käydä hyppäämässä muissakin kerhoissa? Oppilasaikana on mahdollista käydä muissakin kerhoissa hyppäämässä, mutta muissa kerhoissa oppilailta vaaditaan ko. kerhon jäsenmaksu ja mahdollisesti muita koulutusmaksuja.
Onko hyppääminen vaarallista?
Hyppääminen on turvallisempaa kuin yleisesti luullaan. Toki tapaturmia sattuu jonkin verran vuosittain, mutta vakavat loukkaantumiset ovat melko harvinaisia. Yleensä loukkaantumisen syynä on inhimillinen virhe tai silkka hyppääjän huolimattomuus, kalustosta johtuvat loukkaantumiset ovat yhä harvinaisempia.
Minulla on korkeanpaikankammo. Estääkö se hyppäämisen?
Hyppäämiseen moiset kammot eivät vaikuta, sillä 1000m korkeudelta alas katsellessa ei tunne olevansa korkealla samalla tavalla kuin lähempänä maata. Ihmisen syvyysnäkö ei toimi näin korkealla pitkän etäisyyden vuoksi. Laskeutuessa koulutus ja keskittyminen suoritukseen poistavat kammon. Monella kerhon aktiivihyppääjällä on heidän omien kertomuksiensa mukaan voimakas korkeanpaikankammo.
Hypätäänkö myös talviaikaan?
Jonkin verran talviaikaan on hyppytoimintaa, kunhan kovimmat pakkaset hellittävät. Perinteisesti on hypätty Tampereen järvien jäälle tai Pirkkalaan. Jämille siirrytään kunhan kiitoradat sulavat. Laskuvarjohyppykausi käynnistyy yleensä toden teolla jo maaliskuussa ja jatkuu marraskuun alkuun.
Voiko yöllä hypätä?
Mikään ei estä yöllä hyppäämistä, mutta hieman enemmän rajoituksia ilmailumääräykset kylläkin asettavat. Muun muassa maalialue tulee olla valaistu sekä hyppääjillä pitää olla valoja mukana. Myös c-lisenssi vaaditaan hyppääjiltä.
Onko varjo hankala pakata ja kauanko siihen menee aikaa?
Varjon pakkaamista opetellaan hiljalleen ensimmäisestä hypystä lähtien. Alussa varjon pakkaamiseen menee enemmän aikaa, mutta jo muutaman pakkauskerran jälkeen pakkaaminen alkaa sujua kuin itsestään. Kokeneet hyppääjät saavat varjonsa pakattua alle 10 minuutissa.
Tuleeko laskuvarjo kovaa maahan?
Nykyään hypätään patjamallisilla varjoilla, joilla onnistunut laskeutuminen on verrattavissa tuolilta tai portaalta alas astumiseen. Siis ei mitään tömähdyksiä kuten ennen vanhaan pallovarjoilla hypättäessä.
Entäs jos laskuvarjo ei aukeakaan?
Käytetään varavarjoa. Oikeat toimenpiteet opetellaan alkeiskurssilla.
No entäs sitten kun se varavarjokaan ei aukea?
Jos mitään varjoa ei ole pään päällä ja maapallo tulee vastaan 200 km/h, on selviytyminen hyvin epätodennäköistä. Mikäli pään päällä on edes jotain varjoa muistuttavaa hidastamassa putoamista, selviytymismahdollisuudet paranevat huomattavasti. Kalustosta johtuvat onnettomuudet ovat nykyään äärimmäisen harvinaisia.
Kuinka varmatoimisia laskuvarjot ovat? Entäs varavarjot?
Nykyään laskuvarjokalusto on erittäin varmatoimista ja säännöllisesti huollettua sekä tarkastettua. Kaluston vajaatoiminnasta johtuvat vaaratilanteet ovat hyvin harvinaisia. Päävarjot pakataan huolellisesti tietyn kaavan mukaan. Oppilaiden osalta pakkaamiseen liittyy tarkistusvaiheita, jotka suorittaa kokenut lupakirjahyppääjä. Varavarjot ovat vielä varmatoimisempia kuin päävarjot. Kaikissa oppilasrepuissa on lisäksi pakollisena varavarjon automaattilaukaisin, joka avaa varavarjon, mikäli oppilas ei ole itse varjoa kyennyt aukaisemaan.
Estääkö silmälasien käyttö hyppäämisen?
Ei, hypätessä voi käyttää aivan normaaleja silmälaseja tai piilolinssejä. Hypätessä käytetään aina suojalaseja ja silmälasit voivat olla suojalasien alla.
Ottaako hyppääminen "vatsanpohjasta"?
Lentokoneesta hypätessä heti ovella on vastassa melko kova ilmavirta, jolloin varsinaista putoamisen tunnetta ei pääse syntymään ilmavirran napatessa hyppääjän syleilyynsä. Myöhemmin laskuvarjohyppyuralla voidaan hypätä helikopterista tai kuumailmapallosta jolloin päästään kokemaan putoamisen tunne.
Onko yläilmoissa kylmä?
Ilman lämpötila laskee keskimäärin n. 6 astetta kilometrillä ylöspäin noustaessa. Esim. jos maassa on +20 astetta, 3 km korkeudessa on karkeasti arvioiden +2 astetta. Tähän tietysti vaikuttaa hyvin moni asia, välillä ylemmissä kerroksissa voi olla jopa lämpimämpi kuin lähempänä maan pintaa.
Kuinka kovaa ihminen putoaa?
Mahallaan ollessaan ihmisen putoamisnopeus on n. 180-190 km/h. Nopeuteen vaikuttaa mm. vaatetus ja ruumiinrakenne. Muissa asennoissa, esim. pää alaspäin syöksyessä pudotaan huomattavasti nopeampaa. Liitopukua käytettäessä voidaan vaakanopeutta kasvattaa ja vajoamisnopeutta pienentää huomattavasti.
Onko laskuvarjohyppääminen nuorten hurjapäiden laji?
Hyppääminen on lähes kaikenikäisille sopiva laji. Kursseillemme tulee oppilaita 15-vuotiaista eläkeläisiin. Hurjapäisyyden sijasta laji vaatii enemmänkin rauhallista keskittymistä, usein runsaasti kärsivällisyyttäkin. Vauhdin hurmastakin pääsee nauttimaan, mutta vaarojen etsimisen sijasta laji on pitkälle vietyä riskienhallintaa ja hyvin turvallisuuskeskeistä.
Miksi kannattaa tulla laskuvarjohyppykurssille? (kurssilaisten kommentteja)
- Mahtavaa!
- Laskuvarjohyppy on kivaa!
- Positiivinen yllätys oli mahtava porukka, johon oli helppo tulla mukaan yksinkin.
- Seikkaperäinen ja tarkka pohja ensimmäistä laskuvarjohyppyä varten. Pilkettä silmäkulmassa ilman paineita koneeseen.
- Rento meininki, rentoo touhua.
- Ehdottomasti rahoille vastinetta.
- 1. laskuvarjohyppy takana ja mieletön fiilis.
Jos et saanut vastausta sinua askarruttaneeseen kysymykseen, tai haluaisit muuten vain jutella laskuvarjohyppäämisestä ota yhteyttä vaikka Facebookissa tai sähköpostilla!